Ensinnäkin haluan kiittää loistavaa huoltotiimiäni, joka ratkoi kisassa käymiäni haasteita ja ongelmia sekä tsemppasivat minua jatkamaan heikoimmilla hetkillä, joita tällä kertaa oli paljonkin. Toiseksi erittäin suuri hatunnosto kaikille osallistujille ja kisajärjestäjille ja huoltajille. Kisa on upea!
Itse kisa keskeytyi omalta osaltani ajassa 19:40 ja 140km:n paikkeilla. Noin tunnin yritin taistella voimiani takaisin, mutta siitä ei lopulta ollut apua. Minut oli lyöty kanveesiin. Söin aamupuuron, lepuuttelin penkillä, nappasin suolatabletin, heitin energiageeliä huiviin, makoilin lattialla ja lopuksi kävin vielä istumassa 20minuuttia lämpimässä suihkussa. Olotila oli kuitenkin edelleen sellainen, että muutamien lisäkilometrien kalastaminen huojuvalla kävelyllä ei enää tuntunut järkevältä vaihtoehdolta.
Kisa sujui tällä kertaa noin viiteen tuntiin saakka suunnitelmien mukaan. Sen jälkeen alkoivat ongelmat, joiden ainakin osittaiset syyt selvisivät lopulta vasta noin 15h:n jälkeen.
Tunnit 1-6h: Juoksu tuntuu kulkevan ja suunitelmissa pysytty. Juoksen aina noin 19minuuttia ja kävelen minuutin samalla syöden ja tankaten. Ensimmäiseen kuuteen tuntiin saan tasan 55km kasaan eli juoksen noin 9km/h. Muu aika menee syödessä ja tankatessa.
Tunnit 6-12h: Alkaa tuntua ongelmia. Päässä hieman huimaa. Napostelen suolatabletteja ja muutan juoksun ja kävelyn suhdetta 10:1. Juoksua kymmenen minuuttia ja kävelyä minuutti. Oikeastaan jokaisella minuutin kävelytauolla otan jotain naposteltavaa ja juomaa. Tässä vaiheessa tulee poikkeama kisasuunnitelmasta. Olotila ei kohene vaan heikkenee koko ajan ja kun kymmenen tuntia on menty, niin päässä heittää jo todella paljon. Saan kuitenkin tältä kuuden tunnin jaksolta kasaan 45,2km, jotka ovat tuskan takana. Syön suolaa, kastelen päätä, juon ja syön energiaa. Ei tunnu auttavan. 100,2km täyttyy ajassa 11:58.
12-18h: Kun 12h on mennyt olotila on niin heikko, että kävelykin alkaa olemaan vaivalloista ja huojuvaa. Siirryn huoltopöydän taakse tuolille, otan Hokat pois jaloista ja saan ravittua ja nesteytettyä itseäni. Kylmyys iskee ja hampaat lyö yhteen. Silmät ei liiku päässä. Suolatabletteja naamaan ja nestettä kroppaan. 30minuuttia istuskelen tuolissa, jonka jälkeen toteamme yhdessä huoltotiimin kanssa että tästä noustaan. Minut nostetaan ylös ja siirretään radalle kävelemään. Kävelen noin 30-60minuuttia (tästä ei ole tarkkaa muistikuvaa itsellä), kunnes olotila kohenee ja pääsen hölkkäämään. Tunnilta 12 saan kasaan vaivaiset 4km, tunnilta 13 saan kasaan vain 4,3km. Pääsen jatkamaan hölkkää ja vaihdan rytmiksi 2kierrosta kävelyä, 3kierrosta hölkkää noin 6:15-6:30min/km-vauhdilla. Homma alkaa luistaa ja olotila kohenee huomattavasti. Saankin jo yli 7km seuraavaan tuntiin. Vietän kuitenkin suhteellisen paljon aikaa huoltopöydän edessä pähkäillen mitä syön. Näin vedän tasaisesti muutaman tunnin kunnes olotila alkaa jälleen heikkenemään ja ehkä ongelmien alkulähde hahmottumaan.
Kun olin muuttanut juoksun ja kävelyn rytmiäni, niin samassa oli muuttunut nesteytykseni. Olin ilmeisesti juonut liikaa, joka johti liialliseen vessassa ramppaamiseen. Tajusin tunnilla 15 tai 16 että olin rampannut kusella neljä kertaa ja tätä oli tapahtunut oikeastaan koko kisan ajan, lukuunottamatta ensimmäistä viittä tuntia. Pissasin 2dl juomakuppiin tarkastaakseni, kuinka paljon pissaan. Pissasin jokaisella kertaa noin 3dl. Tunnissa olin siis kussut 1,2l nestettä pois kehostani. Toisin sanoen olin pitkän aikaa kussut kaiken nesteen, jonka olin juomista saanut. Siinä samassa tietenkin suolat ja elektrolyytit. Tämä varmasti vaikutti olotilan heikkenemiseen.
Asian huomattua aloimme pohtimaan ratkaisua. Kokeilen eri juomia, suolan lisäystä ja Seppo Leinoseltakin sain vinkin udeltua, joka mahdollisesti auttoi. Sekoitin ensimmäistä kertaa tässä vaiheessa elektolyyttitabletin juomaan myös ja jonkin ajan kuluttua huomasin pissaavani tunnissa enää noin 06-0,8dl. Olotila koheni tästä ja tunnilla 18 tai 19 se oli kuin en olisi vielä juossut metriäkään. Juoksu tuntui kevyeltä ja taivas tuntui olevan vain rajana. Ajattelin tässä vaiheessa pitää edelleen kiinni kahden kävelykierroksen ja kolmen hölkkäkierroksen tahdista, mutta hyvä olotila johti siihen että saatoinkin kävellä yhden rundin ja juosta neljä rundia kierrosvauhdeilla 2:10-2:25. Tätä euforiaa ei kestänyt kauaa. Kestiköhän 15-20 minuuttia muutamassa eri jaksossa? Sen jälkeen olin finito. Kusin edelleen paljon ja jätin juomatta. Olotila heikkeni täydelliseen kaaokseen ja pahemmaksi kuin tunnilla 12. Sinnittelin viimeisen 20minuuttia radalla, jotta saisin ajassa 19:00(?) tarjottavan puuron jolla ajattelin saavani uuden nousun. Olin saanut tältä kuuden tunnin pätkältä enää vaivaiset 33,6km.
19h ryövin viimeiset metrit ennen tai jälkeen (ei enää muistikuvaa) puuron syöntiä ja saan kasaan 140km. Laatta tahtoisi tulla, mutta ei suostu tulemaan. Silmät ei liiku päässä ja homma on siinä. Uutta hetkittäistä nousua ei tule ja kisa keskeytyy osaltani.
Jäin 22km tavoitteestani. Minulla oli 5h aikaa kerätä nuo 22km ja kävelyllä olisin varmasti siihen pystynyt. Ahnehdin kuitenkin liikaa ja juoksin liian lujaa silloin kuin tuntui hyvältä ja sen jälkeen edes kävely ei enää maistunut.
Olen kuitenkin kisaan tyytyväinen monella eri tapaa. Sain sinniteltyä yön yli ja tein oman ennätyksen, joka on tulevina vuosina varmasti rikottavissa. Sain mielettömästi kokemusta, uusia vinkkejä ja tutkittua itseäni heikoilla hetkillä. Samoin sain koettua myös heikosta hetkestä nousemisen. Aikaa myös on! Olin kisan nuorin juoksija, joten juoksuvuosia on vielä lukuisasti jäljellä ja parhaat vuodet edessä 🙂
Don Valido 